Muuta tapa onnistuneesti

Kuukausi sitten tein päätöksen: nyt se loppuu! Vanha tapa saa jäädä ja opettelen tilalle jotain palkitsevampaa. Kyse oli niinkin koukuttavasta tavasta kuin tv:n ääreen juuttumisesta iltaisin. Nyt uskallan jo ilolla todeta, että tällä kertaa onnistuin muuttamaan tavan kertaheitolla. Mikä oli onnistumisen salaisuus ja miksi se tuntui jopa helpolta? Jopa niin helpolta, että piti miettiä miksi olen odottanut näin pitkään. Tässä onnistuneen muutokseni "jipot".




 

Listaa vanhan tavan haitat

Olin tosiaankin turhautunut tv:n ääressä jumittamiseen. Ennen varsinaista muutosta aloitin vielä ihan kunnon herkuttelun näillä kaikilla haitoilla mitä keksin: tv:stä tulee harvoin mitään hyvää, miehen kanssa ei tule juuri keskusteltua, aika menee täysin hukkaan, en koskaan ehdi tehdä niitä asioita joista oikeasti nauttisin, tulee vain naposteltua liikaa, selkä kärsii sohvalla makoilusta...

 

Turhaudu vanhaan tapaan kunnolla

En lähtenyt tekemään muutosta ihan yhdeltä istumalta. Päätin vielä jatkaa hetken vanhaa tapaani, fiilistellen kuinka vastenmielistä se todellakin oli. Kuinka ärsyttävää oli napostella itsensä ähkyyn, kuinka ärsyttävää oli että olisi ollut paljon hyödyllisempääkin tekemistä, kuinka ärsyyntynyt olin itseeni, etten päässyt sohvalta muka ylös.

Tämä on sellainen tilanne, jossa voit surutta käyttää hyväksi kielteisiä tunnetiloja ja niiden voimaa. Kerää rohkeasti sopiva määrä sisäistä raivoa muutosenergiaksi. Ja sillä saatkin todella reippaan alkuvauhdin uudelle elämälle.

 

Suunnittele muutos

Uhrasin muutaman hetken suunnitelmalle: kuinka haluan elämäni käytännössä muuttuvan ja mihin kaikkeen muutos vaikuttaa. Halusin käyttää aikani hyödyllisemmin (siis omasta mielestäni hyödyllisemmin - en nyt halua syyllistää niitä, joille tv:n ääressä rentoutuminen on oikeasti arvokasta laatuaikaa).




Myönsin itselleni, etten halua kuitenkaan luopua tv:n katselusta ihan kokonaan, koska tiettyjä leffoja ja sarjoja kyllä tykkään katsoa. Niinpä mietin säännön: luovun tv:stä arki-iltoina ja katson mieliohjelmiani viikonloppuna, jos sellaisia on silloin tarjolla. Tiesin myös, että jos yrittäisin heti alkuun täyttä lakkoa, epäonnistuisin aivan taatusti. Mutta kun jätän tuon pienen takaportin itselleni, minun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä ja epäonnistumista, jos katson joskus tv:tä. Saan kuitenkin vähennettyä katselua merkittävästi, ja voin olla siitä todella onnellinen.

Keskustelin mieheni kanssa suunnitelmasta etukäteen, jotta hän saattoi varautua katsomaan tv:tä yksin tai sitten halutessaan liittyä projektiini mukaan. Tärkeintä oli varmistaa se, ettei hän luule minun mököttävän, kun yhtäkkiä lopetan tv:n katselun hänen kanssaan. Toisaalta hänelle tämä ilmoitus saattoi olla tervetullutkin, koska nyt hän saisi kaukosäätimen kokonaan omaan käyttöönsä.

Aloituspäivä oli tärkeä päätös ja siihen piti myös henkisesti valmistautua. Merkitä kalenteriin, etten vahingossa taas suunnistakin tv:n ääreen. Miettiä muuta tekemistä tilalle...

 

Mitä otat tilalle?

Vanha tapa vaatii tilallensa jotain muuta, jotta muutos onnistuu. Jos tilalla on vain tyhjiö, vanhaan tapaan on liian helppo lipsua takaisin. Kun on jokin uusi kohde, johon kiinnittää ajatuksensa silloin kun vanha tapa vielä laulelee seireenin lauluaan, on huomattavasti helpompi vastustaa kiusausta.

Tein listan mitä olen aina halunnut tehdä, mutta mihin ei ole ollut (muka) aikaa - ainakaan tarpeeksi. Lukeminen, kirjoittaminen, nettinörtteily, opiskelu, käsityöt, piirtäminen, maalaaminen, korujen tekeminen, musiikin kuuntelu... huhhuh! Oli hauska huomata, että tekemisen puutetta ei ainakaan tulisi.

 

Tunnista riskitilanteet ja varaudu

Suurin epäonnistumisen riski liittyi siihen, että arki-iltaisin tulin kotiin myöhään ja suoraan treeneistä. Se siis tarkoitti sitä, että olin fyysisesti aika väsyksissä ja senkin takia oli ihana vain lysähtää sohvalle makoilemaan.

Täytyi opetella uusi asenne. Vaikka olisin kuinka väsynyt, jaksaisin varmasti syödä iltapalani pöydänkin ääressä ilman tv:tä. Ja jos olen ihan sippi, suoraan sänkyyn vain. Ei mitään puolihorrosta sohva-zombiena. Oikeaa lepoa silloin kun on oikeasti väsynyt.

 

Uuden tavan hyödyt

Listasin myös, miten hyödyn uudesta tavasta. Lista on helppo aloittaa vanhan tavan haitoista ja kääntää ne päinvastaisiksi. Ja sitten jatkoin sillä, mitä kaikkea saan, kun teen uuden tavan mukanaan tuomia asioita.

Näitä hyötyjä kannattaa seurata myös toteutuksen aikana ja huomioida isosti kaikki uudet hyödyt, mitä hoksaa. Oli ihana huomata, kuinka söimme mieheni kanssa iltapalat yhdessä keittiön pöydän ääressä (sen sijaan, että olisimme murustelleet sohville). Juttelimme päivän tapahtumista ja seuraavan päivän suunnitelmista. Laatuaikaa. Oli ihana huomata, kuinka paljon enemmän sain aikaiseksi ja kuinka rauhallisemmiksi päiväni muuttuivat, kun ei ollut niin kamalaa kiirettä koko ajan. Huomasin energiatasoni nousevan! Oli helppo olla tyytyväinen muutokseen.

 

Aloita pienin askelin

Mitä isompi muutos, sitä enemmän askelia kannattaa varautua ottamaan ennen lopullista muutosta. Askelien määrä riippuu siitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja toteuttamiskelpoiselta. Omassa projektissani täysi tv-kielto ei olisi toiminut kertaheitolla. Aloitin arki-illoista. Ja ensimmäisellä viikolla keskityin yhteen iltaan kerrallaan. En ajatellut yhtään pidemmälle. Mietin vain, mitä teen tänä iltana. Eli kuinka syöt elefantin? Pala kerrallaan.

 

Varaudu yllätyksiin

Etukäteen on hyvä miettiä laajemminkin, mihin kaikkeen tämä yksittäinen muutos elämässäsi vaikuttaa. Näin voit paremmin varautua eri tilanteisiin ja keksiä jo ennakkoon oikeat toimintatavat, mitkä parhaiten tukevat muutoksen ylläpitoa.

No, omalla kohdallani elämä pääsi yllättämään aika hassulla tavalla. Tv:n katselusta luopuminen toi tilalle lähinäköä vaativaa tarkkuustekemistä. Aloin ihmetellä outoa huippausta ja vaihtelevaa näkötarkkuutta. Aloin jo tosissani pelätä, että taannoinen silmäleikkaukseni onkin epäonnistunut tai jotain kamalaa on tapahtunut silmilleni. Vierailu optikolla kuitenkin helpotti: ikänäkö! Ja juurikin tämä tv-projekti oli pahentanut tilannetta kun silmät joutuivat yhtäkkiä kovempaan lähinäkörasitukseen.

Lukulasikauppaan siis ja iloisesti projektia jatkamaan. Harmituksen sijaan keskityin siihen helpotukseen, että silmäleikkauksen tulokset olivat edelleen hyvät, enkä tarvitsisi laseja koko aikaa. Ja lohduttauduin myös sillä, että ennemmin tai myöhemmin tämä olisi ollut varmasti edessä kuitenkin. Huippaus ja näköhäiriötkin alkoivat pikkuhiljaa helpottamaan, kun sain lasit nokalleni.

 

Tarkista ja korjaa tarvittaessa

Tapojen muutosprojektit ovat aina omia, henkilökohtaisia juttujasi ja säännöt saat tehdä ihan itse. Sääntöjä voit myös muokata ihan itse. Se kannattaa pitää mielessä, vaikka ympäristöstä joskus kuuluisi vähättelyä ja naureskelua. Sellaiset kommentit voit sulkea pois mielestäsi ja keskittyä elämään omaa elämääsi tyytyväisenä.

Lukulasien ilmaantuminen toki pisti hieman miettimään oman projektini hyödyllisyyttä. Päädyin kuitenkin siihen, että tv-projekti pysyy voimassa ja lepuuttelen silmiäni jatkossa useammin muilla tavoilla. Kun illalla tein usein hieman töitäkin, päivällä oli nyt paremmin aikaa vaikkapa kävelylenkille, jolloin silmätkin saivat levätä.

 

Varaudu repsahduksiin ja suunnittele ryhtiliike

Myös repsahduksiin kannattaa varautua jo etukäteen. Ei nyt siten, että varsinaisesti niitä suunnittelee tekevänsä. Enemmänkin siten, kuinka suunnittelee niistä selviävänsä. Joskus jokin sairastuminen tai yllättävä elämänkäänne saattaa sekoittaa hyvän suunnitelman. Se ei tarkoita sitä, että olisit epäonnistunut ja että koko projekti on pilalla. Olosuhteiden muutokset ja yllättävät käänteet ovat osa elämää. Ja niistä ponnahdetaan takaisin onnistumisen uralle. Se ehkä vaatii hieman justeerausta suunnitelmaan, mutta mitäpä sitten? Se on edelleen sinun ikioma suunnitelmasi. Ja saat tehdä sillä mitä haluat.

 

Palkitse

Onnistumisista kannattaa palkita itseään, se pitää motivaation yllä ja projektin hauskana. Välitavoitteisiin kannattaa panostaa palkintojen muodossa. Ensimmäisen viikon porkkanana perjantai-iltana minua odotti leppoisa ilta Poirot-leffan parissa ja omaa lempipizzaa nakertaen. Tv-tauon aikana huomasin kehittäneen entistäkin krantumman ohjelmamaun ja heti kun Poirot loppui, sammui myös tv. En jäänyt vanhojen tapojeni mukaan kanavasurffailemaan epätoivoisena uutta katseltavaa, vaan lopetin siihen. Ohhoh, ihmettelin itsekin... Suurin palkinto on siis kuitenkin oman elämänlaadun paraneminen.

Kuva: Pixabay

 

 

Haluatko tiedon uusista artikkeleistani?

Lähetän mielelläni sinulle tiedon uusista jutuistani. Tilauslahjaksi saat minulta ilmaisen valmennusvideon

I agree to have my personal information transfered to GetResponse ( more information )

En koskaan luovuta osoitetietojasi muualle ja voit halutessasi peruuttaa tilauksesi milloin vain.

Lisää kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Joko olet tutustunut ENERGINEN ELÄMÄ -VALMENNUSOHJELMAAN?LUE LISÄÄ
+